Albert Edelfelt, Leikkiviä poikia, 1884, öljy, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Vuodenajat meissä

 

Teoksia Suomalaiset taidesäätiöt ry:n kokoelmista

Vaihtuvat vuodenajat viestivät elämän jatkuvuudesta. Luonto on aina muutostilassa valmistautuen seuraavaan vuodenaikaan. Yhtä lailla ihmismielillekin on tyypillistä suuntautua tulevaan. Vuodenajat tai oikeammin valonmäärä vaikuttavat aivojen toimintaan, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään, joten ei ole ihme, että jaottelemme vuodenajat vähemmän mukaviin ja erityisen odotettuihin henkilökohtaisten kokemustemme mukaan. Täällä pohjoisessa monet rakastavat kesää, mutta kaikilla vuodenajoilla on kannattajansa ja onnellinen se, joka löytää ilon aiheita kustakin vuodenajasta. Etenkin luonnossa liikkuvalle vuodenkierto tarjoaa ehtymättömästi koettavaa ja ihmeteltävää.

 

Oulun taidemuseon ja Suomalaiset  taidesäätiöt ry:n yhteistyönäyttelyn sisällöllisenä lähtökohtana on ollut vuodenaikojen ilmentyminen luonnossa, maisemissa ja ihmisten elämänmenossa. Suomen kaltaisessa pohjoisen pallonpuoliskon maassa on totuttu neljään tai saamelaisyhteisössä jopa kahdeksaan toisistaan eroavaan vuodenaikaan. Viime vuosina olemme kuitenkin joutuneet sopeutumaan ajatukseen, että vuodenajat eivät ole entisellään. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaaliin ilmastokehitykseen, joka puolestaan muokkaa näkyvästi ja tuntuvasti kasvien, eläinten ja ihmisten elinolosuhteita.

 

Vuodenajat meissä -näyttely koostuu 80 teoksesta, pääosin maalaustaiteesta. Teokset on valikoitu Suomalaiset taidesäätiöt ry:n yhdentoista jäsensäätiön kansallisesti merkittävistä taideomaisuudesta, johon kuuluu yli 25.000 teosta.  Näyttelyn kuraattorina toimineen intendentti Elina Vierun mukaan teosvalinnoissa korostui esittävyys ja tietynlainen konkreettisuus, koska useat kokoelmista painottuvat vanhempaan figuratiiviseen taiteeseen ja toisaalta näyttelyn teema rajaa valintoja.

 

Noin puolet näyttelyn teoksista ajoittuu 1950-luvulta taaksepäin ja puolet eteenpäin. Vanhempaa taidetta 1870-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille näyttelyssä edustavat esimerkiksi Ferdinand von Wrightin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan, Ellen Favorinin ja Helmi Biesen kotimaan luontoa kuvaavat, nykykatsojan silmissä nostalgissävyiset teokset. Nykytaiteilijoiden, kuten Marika Mäkelän, Petri Hytösen, Joel Slotten ja Anna Retulaisen, teoksissa vuodenaikoja lähestytään enemmän subjektiivisten mielentilojen ja tulkintojen näkökulmista.