Amos Anderson (1878–1961) perusti Föreningen Konstsamfundetin vuonna 1940. Anderson oli keskeinen sanomalehti- ja kirjapainoalan vaikuttaja, arvostettu liikemies ja kulttuurimesenaatti, jolla oli voimakkaat siteet taide- ja teatterimaailmaan. Amos Andersonin konserniin kuuluivat muun muassa Hufvudstadsbladet sekä kirjapainot Tilgmann ja Mercator. Näitä Amos johti kokeneen liikemiehen karismalla ja taidoilla. Hän viihtyi hyvin tietyissä kotimaisissa tunnetuissa piireissä ja matkusti usein Ruotsiin ja eri puolille Eurooppaa.
Amos Andersonin kuoleman jälkeen hänen Yrjönkadun kotinsa Helsingissä ja Kemiönsaarella sijaitseva kaunis kesäpaikkansa, Söderlångvikin kartano sisustettiin hänen toiveittensa mukaan taide- ja kotimuseoiksi. Amos Anderson testamenttasi koko omaisuutensa Föreningen Konstsamfundetille. Yhdistyksen tehtävä on tukea Suomen taide-elämää ja edistää ruotsin kielen asemaa erityisesti tiedonvälityksessä sekä tukea ammatillista koulutusta. Tehtävänsä se toteuttaa ylläpitämällä Amos Rex -taidemuseota ja Söderlångvikin museota sekä tulevaa Amos Andersonin kotimuseota. Konstsamfundet jakaa myös stipendejä ja apurahoja erilaisille taiteellisille hankkeille sekä ammatilliselle koulutukselle.
Föreningen Konstsamfundetin kokoelmat ovat yksi Suomen laajimmista yksityisistä taidekokoelmista. Kokoelmissa on nykyään yli 6000 taideteosta, jotka käsittävät etupäässä maalauksia, veistoksia, piirustuksia, grafiikkaa ja valokuvia sekä video- ja mediateoksia. Lisäksi niihin kuuluu huonekaluja ja muita esineitä Amos Andersonin kodeista. Valtaosa valikoiman taideteoksista on hankittu Amos Andersonin kuoleman jälkeen. Hänen omaan kokoelmaansa kuului yhteensä noin 450 työtä. Omien ostojen lisäksi Konstsamfundet on vastaanottanut vuosien varrella useita lahjoituksia, joista mainittakoon Felix Nylundin, Birger Carlstedtin ja Katy Gyllströmin lahjoituskokoelmat. Föreningen Konstsamfundetin kokoelmia hallinnoi ja ylläpitää Amos Rex.
Konstsamfundetin kokoelmassa on pitkälti erikoistuttu suomalaiseen modernismiin ja nykytaiteen eri ilmiöihin 1900- ja 2000-luvulta. Syksyllä 2022 avattavassa Amos Andersonin kotimuseossa on lisäksi esillä suomalaista maalaustaidetta 1800-luvulta ja ulkomaista taidetta sisältävä klassisen taiteen kokoelma 1400–1700-luvulta. Amos Andersonin entisessä kesäpaikassa Söderlångvikissa ja sen museossa järjestetään näyttelyitä kokoelman teoksista.
